Heippa vaan taas!
Tosiaan, siitä on pitkä aika kun viimeksi kirjoittelin.
On tapahtunut yhtä ja toista viime päivityksen jälkeen. En edes muista mitä kaikkea onkaan tapahtunut tämän pitkän ajanjakson aikana.
Tuntuu että olisi kauheasti sanottavaa ja kirjoitettavaa, mutten oikein tiedä mistä aloittaa ja miten pukisin ajatukset sanoiksi.
Jospa vaikka aloitan viime kesästä...
Kesäni oli unohtumaton.
Kesäromanssi, uudet ystävät, ensimmäinen kesätyö, kauniit ja ihanat kesäillat ystävien parissa, grillailut, monet naurut ja vuolaat kyyneleet, juhannus, muutto perheen kanssa uuteen kotiin ja yksin mökkeilyä.
Kesä oli ihana!
Sain kokea paljon uutta ja sain nauttia kaikesta.
Elin juuri sellaista kesäelämää jollaista nuoren ihmisen kuuluu elää.
Oli velvotteita, mutta oli myöskin vapaa-aikaa ja sai ottaa rennosti.
Elin unelmaa.
Kesän jälkeen koitti syksy (jotenkin yllättävää).
Viimeinen kouluvuosi lähti käyntiin, taas uusia ihmisiä ja ystäviä, sienestämistä, tulevaisuuden pohdiskelua, nautintoja ja pettymyksiä, turhautumista, onnelisuutta ja hitaasti etenevä aika.
Tunsin myös hieman ahdistumisen tunteita. Se saattoi johtua siitä, että minua pelotti valmistumisen jälkeinen aika jolloin minulla olisi täysvastuu töissä. Tuntui siltä etten pärjäisi työelämässä ja olisin halunnut luovuttaa. Motivaation pulaakin oli, vaikka luulisi että valmistuminen keväällä moitivoisi. Olin kuitenkin toiveikas. Ajattelin että tuleva työharjoittelu motivoisi minua ja kadottaisin ahdistumisen tunteen. Olin oikeassa ja pelkäsin ihan turhaan.
Motivaationikin on noussut ja odotan innolla valmistumistani. Sen jälkeen ei tarvitse opiskella, ainakaan vähään aikaan.
Haluan kovasti päästä työmaailmaan ja ansaita rahaa kovalla työllä. Minulla itseasiassa jo on työpaikka varattuna, joten tulevaisuuteni valmistumisen jälkeen on turvattu. Ei ainakaan tarvitse miettiä ja ihmetellä mitä tekisin tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Sitten tuli talvi.
Työharjoittelu alkoi, joulu tuli ja meni, uusivuosi vaihtui, selvisin maailmanlopusta (niin kuin monet muutkin), opin tuntemaan itseäni enemmän.
Viime vuoden aikana olen saanut kokea hyvin paljon erilaisia asioita, jotka on rikastuttanut ja antanut enemmän sisältöä elämääni.
Olen elänyt juuri niin kuin itse haluan ja oppinut kuuntelemaan itseäni.
Olen huomannut myös sen tapahtuneista asioista että niiden on kuulunut tapahtua, oli ne sitten mukavia tai ei niin mukavia asioita.
Kaikilla asioilla, pienilläkin, on merkityksensä. Myös ne asiat, jotka ovat inhottavia, ahdistavia tai vaikeita, kuuluvat elämään. Niiden avulla oppii aina jotain uutta itsestään ja huomaa sen miten haluaa asioiden olevan. Eli on tärkeää kohdata vastoinkäymiset ja kokea myös huonompiakin asioita, silloin myös hyvät asiat saavat uuden merkityksen ja niistä nauttii paljon enemmän. Jos elämä olisi aina ruusuista, ihanaa, helppoa ja yksinkertaista se kaikki ihanuus ja helppous menettäisi arvonsa.
Tärkeitä on se että nautit elämästä ja kuuntelet itseäsi.
